Mikael Agricola

Tämä on lupaava sivu.

Mikael Agricola (n. 1510 - 1557) oli se Aboan Piispa ia Somen uscon-puhdistaia, ioca Somen kiria-kielen Isäx on mainitu. Hän kirioti ia käänti ensimeiset Somen-kieliset paynetut kiriat.

Juode nyt wanha ia noori, joilla ombi Sydhen toori.

Elämä ia Vra

Se Warhais-vra

Agricola syntyi Pernaiasa talonpoicais-perhesen. Hän cäwipi sen Wyborgin latina-coulun, iosa sai nimecsen "Agricola", ioca tarcotat "maan-vilieliä". Agricola päätyi Turun Piispan lähi-pirihin ia tehtäuäx saipi Ruozin Walta-cunan Cuningalta Gustavus Wasalta Lutherilaisen udhistuxen läpi-viemisen ylize coco seb Somen maan. Agricola saipi 1530-lwla lähetyxen Saxin-maale Wittenbergin Universitaxeen sen coco lutherilaisen, se on protestantisen opin oppiaxen Doctor Lutheruxen ia Philippus Melanchtonin iohdola. Henest tvli coco sen pyhen Jumal-opin magisteri, ia hen palat Someen Herran wuona 1539, mise henet Tvrun Cathedrali-coulun rehtorix nomineerattiin.

Se Kirialis-vra

Coco se uscon-pwhdisuxen tärcein teco oli quin saipi rahwas coco sen Pyhen Biblian, se on: caiki ne ennostuxet, prophetat, caici neliä Euangeliumia itze omal cieleläns lucewa. Sixi oli ne caici Somen kielexi cänetäwät. Agricolan hvomatawimat teoxet Somexi owat: Abckiria, Se Wsi Testamenti, Se Corcea-Iänite, Ne Agwstus Ancan Lysticät Seicalut ia Se Erotinen Cuwa-kiria.

Hici-sitateisa ombi yxi cokoelma Mikael Agricola -lainauxia.

Agricola ei ensimäisenä ollut yritämäsä somexi tehdä kirialiswta, waan mwtamat oli io ennen hent coitanet usconnollisia Christin-opillisia texteiä Somexi keentät, mut menestyxens oli surciampi. Agricola haci Somelle kiriotus-tapaa Rwotzista, Saxasta ia Latinasta. Hen yritti someen articelin-käytön istwtaa ia mvöhemin cäytöst poistuneit bockstavein käytät, quin c, w, ia x. Agricola ei tainnut oicein-ciriotwxes horiumaton olla, waan vsein cäytti mvotoia ia kiriotus-tapoja, iotca oli risti-ridasa cescinään. Sixi ombi waickia nycy-ihmisen henen textistän tolcua saada.

Agricola halus coco sen Pyhen Raamatun ia ne caici Pyhet Ciriat somexi cääntät, waan Ruotzin pasca-aiwo cuningas Gustavus Wasa ei hälle ene raha sihen rupemahan antat ia nin iäi se wain hawexi.

Se Myheis-wra ia Cuolo

Tiesitkö, että...

...Agricolan teoxista yxi, nimeltens Se Pyhen Catarinan Nuoruden Irstat Synnein-Pidhot Painokuwain Cera oli se ensimeinen kiria Somesa, ioca ioutu ennakollis-senswrin cynsihin?

Agricola piti Twrun Piispan-vircaa halwsaan qunnes se wanha pasca-lörzy Cuninghas Gustawus hänet Ryssän-maale rawhan-newotuxiin läheti. Palw-matcala Agricola sai pahan syylän iohon cuoli Wyborgissa Huchti-cwn IX peiuene Herran wuona 1557. Henen wimeisixi sanoixen jäiwet:

”Pasca Reisu, wan twlipahan tehdyxi.”

Catzo lisäxi

ONKO SIWISTYXESÄSI AUKKO?
Temen siwn wizi perustwpi sihen, että se on iulci-kirioitettu käsitelemänsä hencilön, se on: aihen tywlilä huwitus-tawoitteiden cera. Ios et taida taiwta tätä siwa, iohtu se caiceti siitä, että olet yxi siwistymätön barbari, ioca ei mistän mitän tiedä. Echkä paranisi sinun enembi Wikipedian siwia lucea.