Avaa päävalikko

Hikipedia β

Japanin Shin Dai Taloudellis Teikoku Minshushugi Fusen Keizaiteki Taishū Samsung Bunka Pasifististinen Keisarikunta
日本国にっぽんこく、にほんこくまたは日本は日本列島及び周辺の島々を領土とする国家である
Burn up JAPAN .gif
(lippu)
Motto: ”Dattebayo!
Mapjapanfrance.png
Valtiomuoto keisarikunta
Hallitsija keisari Narunheitto, pääministeri Sun-Tzu Abraham
Pääkaupunki Tokio
Viralliset kielet engrish (työn alla)
Pääuskonnot Godzillanpalvonta[1], šintolaisuus, anime, hentai
Itsenäisyys ei ole päässyt vielä edes murrosikään
Valuutta koulutytöt
Kansallislaulu Alphaville - "Big in Japan"

”Elämää Japanissa voi verrata tuoksukylpyyn, joka antaa ennalta-arvaamattomasti sähköiskuja.”

~Arthur Koestler

Japani on Aasiassa sijaitseva keisarikunta. Pääosan Japanista muodostavat neljä pääsaarta, Hinku, Hokkarit, Kiukku ja Chigaku. Maan kokonaispinta-ala on 3 787 835 neliökilometriä ja se on siten hiukan Suomea suurempi. On yleinen harhaluulo, että Japani on saari. Japani rajoittuu Tyyneen valtamereen, jossa elää Japanin kansalliseläin, Godzilla.

Japanin väkiluku on noin 127 miljoonaa. Näistä 100 miljoonaa on seksuaalisesti kieroutuneita miehiä ja 27 miljoonaa kaksimielistä tai tyhmää koulutyttöä.

Japanilaisten seksuaalisessa kanssakäymisessä siemenneste lentää kaikkialle muualle kuin minne sen pitäisi. Tämän vuoksi japanilaiset teknoevankelistat lisääntyvät lähinnä kloonaamalla, mikä selittää, miksi he ovat kaikki niin samannäköisiä. Kieroutuneet miehet harrastavat niin sanottua "bukkake"-hommaa, jolloin miehet runkkaavat spermansa mukiin, josta nainen juo ne.

Sisällysluettelo

Historia

Japanin perusti noin 600 eaa. joukko kiinalaisia, jotka kyllästyivät perinteisiin kiinalaisiin koulupukuihin ja halusivat kokeilla kokonaan uuden mallisia kouluasusteita lyhyemmillä hameilla. Japanin opetusministeriön varhaisin muoto syntyi siis jo tällöin.

Suunnitelma tuotti tulosta, ja uusi saarivaltio kukoisti. "Lisääntykää ja täyttäkää maa", kuului väitetysti varhaisimpien jumalolentojen ja oppi-isien sana, ja niin tehtiinkin. Kimonojen ja koulupukujen hameet nousivat ja sepaluksia auottiin auvoisasti. Lopulta tuli vastaan kuitenkin pulma, kun kehruukoneiden voiteluun tarvittava valaanrasva kävi vähiin, ja muutoinkin alkoi koko puuha käydä mukavuudenhaluisille pikkumiehille ikäväksi. Ainoa looginen ratkaisu oli tietysti vaihtaa rasvasta öljyyn, joka kelpasi aivan yhtä hyvin voiteluun – ja jota ei ollut Japanissa tipan tippaa.

Öljyn- ja vähän muunkin -himoiset japanilaiset lähtivät sotajalalle meren taa ryöstämään kiinalaisten öljyn. Kiinalaiset ovat kuitenkin ovelia ja olivat jemmanneet öljynsä maan alle, joten japanilaiset joutuivat lähtemään pois tyhjin käsin. Mahtoi harmittaa, kun pari vuosikymmentä myöhemmin kiinalaiset kaivoivat öljynsä esille.[2]

Pääartikkeli: toinen maailmansota

Lännessä tai idässä – näkökulmakysymys oli rikkaampi maa Yhdysvallat, jonne lähdettiinkin joukolla Mitsubishin uusilla lentokoneilla ryöstöretkelle kanisterit tyhjinä ja kassit täysinä. Pearl Harborin laivastotukikohdan suurten öljysammioiden nappaaminen koukuin ja köysin lentokoneiden matkaan ei mennyt aivan suunnitellusti, mutta onneksi Bruneihin ja Indonesiaan eksyneet japanilaiset löysivät etsimäänsä mustaa kultaa yllin kyllin.

Pahaksi onneksi lännessä oltiinkin japanilaisten vierailun jälkeen erittäin kiinnostuneita maan kulttuurin erityispiirteistä, joten oli aika lähteä vastavierailulle. Japanilaiseen puheeseen ei kuulu sanaa "ei" juuri missään muodossa[3], joten keskustelu luvasta vierailuun oli käytävä asein, missä kestikin useampi vuosi. Yhdysvaltoja alkoi lopulta potuttaa japanilaisten itsepäisyys, joten presidentti Harry S. Truman nakkasi Japanin niskaan pari ydinpommia. Itse Neuvostoliitto ja Josif Stalinkin oli tulossa mukaan rötöstelyyn, mutta japanilaiset olivat tässä vaiheessa jo antautuneet ja yhdysvaltaiset maihinnoususaappaat painaneet jälkensä Japanin hiekkarantoihin.

Sodan jälkeen myös yhdysvaltalaiset pääsivät tutustumaan japanilaiseen kulttuuriin, ja muun muassa maan miehittämillä Okinawan saarilla kirjattiin 25 vuoden aikana useita onnellisesti päättyneitä seksuaalisuuteen pohjaavia kulttuurillisia kohtaamisia, kunnes saaret palautettiin Japanille vuonna 1970.

Japanin kulttuuri

 
Japanilaisessa kalligrafiassa heijastuu paikallinen kulttuuri.

Japanin kulttuuri on kehittynyt omalaatuiseksi mm. syrjäisen sijainnin ja 1500-luvulta 1800-luvuilla harjoitetun eristäytymispolitiikan takia. Japanissa on kehittynyt monia omaperäisiä taidemuotoja, kuten bukkake, gokkun, anime ja harakiri. Japanilaiset ovat myös keksineet kondomin. Heidän kondominsa tosin valmistettiin (ja huom!, valmistetaan) riisinlehdistä. Tuo ei kuulosta aivan terveeltä, mutta nyt on muistettava, että japanilainen mies ei käytä kondomia, ennen kuin löytää paikan, johon se pitäisi laittaa. Tämän takia useimmat japanilaiset riisinlehtikondomit roikkuvat jo kolmatta vuosisataa naulakossa.

Jostain syystä Japanissa seksi ja seksuaalisuus oli aina ollut suuri tabu. Asioiden salailun takia on aikojen kuluessa ihmisille syntynyt mitä erikoisimpia perversioita.

Japanin kansallishuume on amfetamiini, paikallisella kielellä shabu. Japanilainen kemisti Akira Ogata valmisti ensimmäisenä kiteistä metamfetamiinia 1913, ja se syrjäytti nopeasti kannabiksen maan kansallishuumeena. Länsimaissa usein ihmetellään miten japanilaiset ovat niin ahkeria, timmejä, työteliäitä ja kykeneviä aivan uskomattomaan tunnekylmyyteen, julmuuteen kanssaihmisiä kohtaan ja sotarikoksiin. Totuus ei löydy kaurapuurosta, se löytyy Philopon-purkista. Juuri shabun voimalla salarimanit jaksavat painaa ympäripyöreää päivää aina kuolemaan saakka ja sen avulla koulutytöt pysyvät niin pirteinä ja hoikkina.

Japanin musiikkitraditio on tuottanut maailman kaikkien vanhempien riesaksi Kissanpolkan, japaniksi Neko funjatta. Toisena merkittävänä vaikuttajana voidaan pitää J-"rockia" soittavia poikabändejä, jotka pukeutuvat tytöiksi silkkaa tylsistymistään.

Japanin lippu tunnetaan nimellä hinomaru, joka tarkoittaa käytettyä terveyssidettä. Ennen vanhaan traditio saneli, että lipun alla taistelevien sotilaiden piti sormella vetää veriläiskästä viiva kohti lipun laitoja, että varmasti pääsisivät epäsuorasti kosketukseen naisen kanssa ennen banzai-rynnäkössä kuolemista. Tämä tapa on edelleen käytössä Japanin merivoimissa, joskin siksi, että tunnetusti kaikki merimiehet ovat homoja.

Kieli

Japanin kieli kaikessa sekavuudessaan ja kaoottisuudessaan heijastaa japanilaista kulttuuria. Kiitos implisiittisen kieliopin, neljän eri merkkijärjestelmän, jumalattoman kasan homofooneja, numerojärjestelmän jossa ei ole nollaa ja kymmenen tuhatta on fundamentaalinen palikka, japanilaisilla itselläänkin on vaikeuksia ymmärtää missä mennään. Natiivien pitääkin käydä lukiota vastaava oppiaste läpi heidän voidakseen lukea sanomalehtiä kunnolla. (Siis ihan oikeasti.) Latinan tavoin se on kuin proto-kieli, jossa lauseen kuullessaan pitää itse päätellä mitä se oikeasti tarkoittaakaan, riippuen kontekstista. Tämän lisäksi pitää myös miettiä miten se kirjoitetaan, riippuen kontekstista.

Mikäli tuo viimeinen lause kuulostaa oudolta, alla on esimerkkinä kirjoitettu japaniksi "ha ha ha ha ha ha ha ha ha ha ha ha ha ha ha ha ha ha ha ha".

派 葉 羽 波 破 歯 端 覇 把 刃 牙 琶 芭 播 杷 頗 粺 皤 嶓 坡

Tämä tarkoittaa, tietenkin: "ryhmä, (kasvin)lehti, höyhen, aallot, repiä, hammas, reuna, hegemonia, tarttua, terä, torahammas, huilu, banaani, kasvi, japaninmispeli, ennakkoluuloinen, hirssi, valkoinen, Boshan(vuori), pato". Tämän lisäksi, tietenkin, ainakin viidellätoista yllämainituista kanjeista on ainakin yksi vaihtoehtoinen käännös ja/tai ainakin yksi vaihtoehtoinen lausuntatapa. Tämän lisäksi, tietenkin, on olemassa myös 53 muuta kuuriimua jotka lausutaan (tai voidaan lausua) "ha". Japani on helppoa ja hauskaa, kuin Subwayn tilaaminen!

Monetto sanobatto, etta kanji-merukkien rainaaminen Kiinasuta ori suulin biruhe, mita kieriin riittsuen on maairumassa tehutsu. Kuitenukin uusimpien tsutokimusuten mukaan biera suulempi biluhe ori Japani itse. Onnekusi tata kiereen riittsubaa epakohutaa kolujaamaan Japanin harritsusu on paattanuto aroittaa Japanin kieren asuteittaisen rakkauttamisen, jonuka jarukeen maan ainoana bilarrisena kierena on Engurishu.

Japanilainen muoti muualla

Nykypäivän "aasialaistuminen" on johtanut siihen että yhä useammat 10–16-vuotiaat suomalaisetkin, pääosin tytöt, pukeutuvat yhä rumempiin ja oudompiin vaatteisiin. He puhuvat Finishe-kieltä (japani + suomea epämääräisesti sekaisin). Heillä on itsetehtyjä, tulehtuneita lävistyksiä siellä sun täällä ja vaatteet ja laukut ovat täynnä hakaneuloja. Lonkeropornon pitkäaikaisen katselun vaikutuksesta nämä nuoret tytöt ovat seksuaalisesti kieroutuneita, vaikka tuskin koskaan ovat seksiä saaneet. Heidän elämänfilosofiansa onkin "Jos olisin poika, olisin homo".

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

 
Japanilainen sielunelämä on... Rakkaus.

Katso myös

Aiheesta muualla

Viitteet

  1. Johan se on nimessäkin, God eli "jumala"
  2. Tarina kertoo, että matkalla Kiinassa olisi öljylähteen sijasta löytynyt sukupuolenvaihdoksen aiheuttava lampi, mikä olisi suuresti huvittanut pervoja japanilaissotilaita ja auttanut näiden irstailuja. Kyseessä lienee kuitenkin vain erään nti Takahashin oma fantasia.
  3. Tärkeänä poikkeuksena tästä on määrittelemätön aika juuri ennen yhdynnän toteuttamista, jolloin "ei"-sanan käyttö toistuvasti ja kimeää ja kovaa ääntä käyttäen on toivottavaa loren ipsumia/esileikkiä.
  4. jostakin kuuluu epämääräistä sudenhuutamista muistuttavaa ääntelyä, jonka mukaan sudoku ei olisikaan japanilaisten keksimä