Hikinews:Hikinews 260 vuotta sitten: Diderot menetti Encyclopédien ylläpitäjyyden tiukassa äänestyksessä

Tämä on laatu-uutinen, jonka kirjoittaja todennäköisesti parhaillaan kiillottelee Pulitzeriaan.

Tämä sivu on osa Hikinews-palvelua.

9. joulukuuta 2020

Encyclopédien etusivua ei enää M. Diderot'n nimi ivallaan tahraa.

Hikinewsin uutisarkistosta esitellään tänään ilman erityisempää syytä artikkeli, joka on alun perin julkaistu Suomenkielisissä Hiki-Sanomissa 9. joulukuuta 1760. Artikkelin kieliasua on paikoin nykyaikaistettu, ja tekstiä on siistitty rivouksista sekä hattupuolueen propagandasta. Hikinews ei vastaa artikkelin mahdollisista anakronismeista, joita on pidettävä selittämättömänä mysteerinä.

PARIISI – Suuri on ollut kuohu ja kumu ensyklopeedisissä piireissä, kun on Ranskanmaalta kantanut viesti, että M. Denis Diderot on äänestyksessä menettänyt Encyclopédien Ylläpitäjän korkeastikunnioitetun virkatehtävän. Tämä päätös saatettiin voimaan Encyclopédien toimittajain ja kirjaltajain äänestyksen jälkeen, missä kärsi Diderot tappion äänten jakautuessa 25–21. Tapahtunutta pidetään suurena merkkipaaluna ensyklopedismin historiassa.

Referendumin alullepanija M. Zacharie de La Rancœur perusteli haluaan kammeta Diderot syrjään Encyclopédien ylläpitäjän tehtävistä sillä, että tämä on ollut irooninen, salaa irooninen ja kaksinkertaisesti salairooninen ojentaessaan väärintekijöitä ja kommentoidessaan muiden laatimien kehnojen tekstien kohentamisen tarvetta. Edelleen pelätään Diderot'n saaneen jonkinmoista henkilökohtaista huumor'tyydytystä erinäisistä lausunnoistaan, mitä pidetään harvinaisen törkeänä. Monipolvisessa ja sekavassa syytekirjelmässään Z. de La Rancœur, jonka kirjallinen ilmaisu jättää grammatiikkansa ja ajatustensa selkeyden puolesta viljalti toivonnan varaa, viittasi mm. ”konfliktihakuisiin toimintamälleihin”, haisevien häiriköiden kaltoinkohteluun kahvisalongissa, romaanin muodon rikkomiseen ikävämielisellä kielellisellä histrionialla jota eivät pällit ymmärrä, Rooman tasavallan tuhoon, Molièren ja Racinen sukkanukketeatterin juoniin (niistä valehdellen) sekä siihen, että de La Rancœur ei pysty kerta kaikkiaan kuvittelemaan mitään hyötyä siitä, että Diderot jatkaisi Encyclopédien toimittamista.

Edellämainittujen puheenvuorojen katsotaan muodostavan vainomielisyydessään, ymmärryksettömyydessään ja rivienvälistäkokemisessaan semmoisen morbiidin kokonaisuuden, jolle nykyisissä aikakirjoissa vetää vertoja vain J.-J. Rousseaun julkinen kirjeenvaihto mm. Voltairea, Parooni Grimmiä, Preussin Fredrikiä, Marsalkka Keithia, Horace Walpolea ja David Humea ym. vastaan ja kanssa.

Viimeksi em. syytelmäluettelossa mainittuun de La Rancœurin mielikuvituksen rajallisuuteen yhteisö lopulta katsoi Diderot'n kiistatta syyllistyneen, ja vei häneltä toimitusoikeudet lopulta peruukkikirppujen äänillä. M. Diderot'n varsinaisista toimenpiteistä ei esitetty valituksia, vaan vain hänen todennäköisesti ilmentämistään rikollisen ivallisista ajatuksista. Diderot'ta tuki äänestyksessä mm. M. Jean le Rond d'Alembert, joka totesi, että syytöksissä ei ole päätä eikä häntää eikä edes tosiasioita, mutta kun nyt kerta tehtiin tietosanakirja 51% suoralla demokratialla, niin mitäs lähdimme. (Toim. parafraas.)

Keskustelussa vahvaa lukemisen, sanojen ja minkään ymmärtämistä ja älyllisyyttä osoitti mm. haastamatta jätetty tulkinta, että jatkuvasta niskuroinnista lausuttu arvelu ”älyllisestä laiskuudesta” viittaa puhuteltavan älykkyyteen.

Äänestys herätti myös vilkasta keskustelua ja ajatuksenvaihtoa, jonka varsinaista aihetta tahi yhteyttä M. Diderot'n ylläpitäjyyteen ei kirjeenvaihtajamme ole kyennyt vielä selvittämään.

”Madame du Châtelet oli suuri filosofi ja matemaatikko ja näyttikin aivan mieheltä”, totesi äänestyssalissa Parooni d'Hartz, joka on aiemmin ujuttanut Encyclopédien artikkeleihin tietoa, jonka on lähteistänyt Markiisi de Saden käymäläpyyhkeistä. Parooni d'Hartz esitti äänestyksessä ajatuksen naisten muuraamisesta rakenneharkkojen sisään. ”Minun ongelmani suhtautumisessa naisiin erottuvat, vaikka nyt on vasta 18. vuosisata”, hän täsmensi ilman eri pyyntöä.

Runsaasti oli äänessä myös M. Jean-Jacques Rousseau, joka äänestyksen tiimellyksessä paljasti itseensä kohdistuvia murhajuonia joka suunnalla. ”Ja seuraavaksi sinä argumentoit yllyttämällä taas tappajia minun kimppuuni?” kauhisteli Rousseau keskustelua kiihtyen nollasta kahteen riikinpeninkulmaan rivakasti kuni Cugnot'n höyryvapöörivaunu.

”Sinulla on kyllä suuria ongelmia kirjoittaa kommentteja minua mainitsematta, oli asia sitten mikä tahansa. Sehän se yhteisön henkeä parantaa”, Rousseau lisäsi kirjeenvaihtajallemme nähtyään tämän luonnokset.

M. Arsène-Bersène-Cédric Dix, jonka kontribuutsiooni Encyclopédien tietoaittaan on ollut eninnä keskiaikaisten normanniranskaksi laadittujen kronikoiden kopiointi sellaisenaan kaikkine virheineen ja lehtien väliin litistyneine lepakoineen, saapui äänestyskokoukseen nelivaljakon vetämässä emaalisessa yöastiassa ja myöhässä, koskapa oli ensin tapansa mukaan karauttanut viiteen väärään osoitteeseen, mm. keskelle messua Saint-Germain-des-Prés'n kirkkoon kieltäytyen virhettään myöntämästä ja sieltä lähtemästä ennen kuin kuninkaan nostoväki hänet poijes ajoi. Varsinaisella äänestyspaikalla lausui A.-B.-C. Dix, että Diderot'n alluusiot ovat sietämättömiä, että hän on kyvytön ottamaan opikseen ja että hänen halutaan jatkavan vain säälistä. Kyvytön ottamaan opikseen ja säälistä; näin sanoi A.-B.-C. Dix toisesta ihmisestä.

M. Diderot'n kerrotaan suhtautuneen tappioonsa filosoofisella kepeydellä, mitä pidetään raskauttavimpana todisteena hänen pahantahtoisesta ivastaan. Hänen tilalleen uudeksi päätoimittajaksi ovat yhteisön valiot esittäneet toimintakulttuurin kohentamiseksi mm. jotain puupäistä insinööriä nro 147 ja Rousseaun orpokoteihin hylkäämistä äpäröistä hidasjärkisimpiä.

Vastaisuudessa Encyclopédien julkaisut lievät enenevissä määrin keskittymässä aineistoon, joka ei edellytä tekijöiltään lukutaitoa tahi -halua. Kirjeenvaihtajamme päättää raporttinsa arvioon, että Ranskanmaalla olisi kosolti työtä jollekin instrumentille, jossa terä katkoisi läpiä puhuvia päitä nopsatahtisesti.

Katso myös

Samassa numerossa julkaistiin myös mm. jutut:

Hatut ja myssyt taas vauhdissa – Katsaus syysmuotiin
Peruna: enemmän kuin vain kaunis koristekasvi
Santeri Uckoliuksen columna: Hyvesignaloivat abolitionistit käyvät raivolla plantaasinomistajien kimppuun – hävetkää!
Kohukreivi Ehrensvärd: ”Seestyin rakennustöissä”

Lähteet

Wikipedia:Poistettavat ylläpitäjät/Pxos 4

Hikinewsissä hiljattain

Extension:DynamicPageList (DPL), version 3.3.8: ⧼dpl_log_24⧽